Suomalaisen ultrajuoksija Heli Siston matka kesäisestä keskeytyksestä Kullamannen-kilpailuun on tarina sinnikkyydestä ja päättäväisyydestä. Ennen kilpailua keskustelimme hänen fyysisestä ja henkisestä valmistautumisestaan, joka on muokannut hänen paluutaan.
100 mailin kilpailun suorittaminen vaatii huomattavan määrän fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä. Mutta kun loukkaantuminen odottamatta siirtää kilpailukauttasi taaksepäin ja rakennat uudelleen horjuvaa itseluottamustasi, sinun on kaivettava esiin syvemmältä kuin koskaan onnistuaksesi jälleen rakastamallasi matkalla.
Suomalainen ultrajuoksija Heli Sisto tietää tämän. Kesän murskaavan keskeytyksen jälkeen hän on valmentajansa kanssa harjoitellut tasaisesti palatakseen parhaimpaansa. Nyt on aika testata itseään suuntaamalla Ruotsiin osallistumaan Kullamannen-kilpailuun. Aonach puhui hänen kanssaan viikko ennen kilpailua kuullakseen hänen fyysisestä ja henkisestä valmistautumisestaan.
Kuva Iines Rintaniemi
Kesän vastoinkäyminen
Kesällä 2022 Heli loukkasi polvensa ja vietti syksyn, talven ja kevään harjoitellen erittäin kovasti toipuakseen. Luottaen siihen, että hän oli voittanut ongelman, hän aloitti vuoden 2023 juoksukauden täynnä optimismia. Se ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan.
”Ensimmäinen kilpailuni oli toukokuun lopussa Norjassa, ja loukkaannuin uudelleen, ja se oli sama ongelma kuin vuosi sitten, mikä muutti suunnitelmani kaudelle”, Heli muistelee. Hän paljastaa, että Kullamannen ei alun perin ollut hänen kilpailusuunnitelmassaan. Kuitenkin kun hän elokuussa pystyi tekemään useita pidempiä ja raskaampia peräkkäisiä harjoituksia, hän tunsi olonsa optimistiseksi kilpailemaan uudelleen ja ilmoittautui mukaan.
”Harjoitteluni on nyt monipuolisempaa valmentajani Antti Lepistön kanssa, joka on muuttanut voimaharjoitteluani ja tehnyt muita muutoksia. Tunnen oloni luottavaisemmaksi Kullamanneniin kuin Norjan kilpailuun mennessä. Kroppani on paremmassa kunnossa”, hän arvioi ja lisää, että hän aloitti valmentajan kanssa työskentelyn muutama vuosi sitten, kun hän ensin päätti harjoitella 100 mailin kilpailua varten.
”Tiesin, että se oli niin suuri haaste, että tarvitsin jonkun ammattilaisen auttamaan minua harjoittelussa. Suurin muutos hänen kanssaan työskentelyssä on se, että harjoittelen älykkäämmin. Minun ei tarvitse huolehtia siitä, mitä minun pitäisi tehdä ja milloin, koska voin luottaa hänen ohjeisiinsa, jotka auttavat minua saavuttamaan tavoitteeni. Aiemmin en tiennyt, milloin levätä, koska minun on vaikea pysyä sohvalla.”
Kuva Iines Rintaniemi
Älykkäämpää harjoittelua
Kuvaillen 100 mailin kilpailuja "erikoisalakseen", Heli ei voinut antaa viime talven ja viimeisten kuukausien kovan työn mennä hukkaan.
”Minulla oli pakko olla vähintään yksi onnistunut juoksu tällä kaudella, ja Kullamannen tuli täydelliseen aikaan. Minulla oli vielä muutama kuukausi aikaa harjoitella sitä varten, eikä vuoden lopussa ollut kovin monta 100 mailin kilpailua. Olen kilpaillut kahdessa lyhyemmän matkan kilpailussa (NUTS Ylläs Pallas 37 km ja 43 km), mutta ne olivat minulle enemmänkin harjoitusta, koska se ei ole minun matkani.”
Hänen vammansa on kuitenkin muuttanut hänen ajattelutapaansa. ”Jos palaamme vuotta taaksepäin, tunsin painetta sijoittua kolmen parhaan joukkoon tai saavuttaa tietty aika. Jotta sen voi tehdä, täytyy juosta riskialttiimmin, ja tällä kertaa en voi ottaa niin suurta riskiä kuin muuten ottaisin.”
Pettymysten ja horjuneen itseluottamuksen jälkeen hänen tavoitteenaan on hyvä kilpailu ja maaliviivan ylittäminen terveenä: ”Minulla on mielessäni maalisuoritus, mutta en ole itselleni ankara. Nyt on aika nauttia kaikesta kovasta työstä ja sanoa itselleni, että olen onnekas saadessani juosta näissä upeissa paikoissa ja tehdä sitä, mitä rakastan, koska kaikki eivät voi.”
”Tiedän muutamia suomalaisia, jotka kilpailivat viime vuonna. Olen nähnyt heidän aikansa ja kuullut heidän kokemuksistaan, mikä on antanut minulle itseluottamusta, että se on mahdollista. Olen myös lukenut radasta ja sen maastosta ja mukauttanut harjoitteluani sen mukaisesti. Tiedän, että ihmiset kertovat tarinoita tämän kilpailun vaikeudesta, mutta en ole huolissani. Ainoa huoli on polvi.”
Kuva Iines Rintaniemi
Valmistautuminen Kullamannen-haasteeseen
Vääjäämättä jokaisessa pitkän matkan kilpailussa on heikkoja hetkiä, mutta Helin lähestymistapa on muistuttaa itseään, ettei se kestä ikuisesti. ”Kun kamppailen, se on jotain, mistä nautin, koska se on hetki, jolloin voit todistaa itsellesi; voit puskea sen läpi, vaikka se tuntuisikin kuinka paskalta sillä hetkellä.”
Hänen salaisuutensa pitkillä matkoilla juostessa on käydä läpi kaikki mahdolliset esteet, joita saatat kohdata kilpailun aikana etukäteen, ja löytää ratkaisu, joten jos niin käy, tiedät tarkalleen, mitä tehdä.
”Esimerkiksi Kullamannenissa, jos alan tuntea kylmää, pukeudun heti. On tyypillistä viivyttää toimia juostessa erittäin pitkään, mutta sitten jatkat vielä kolme tuntia etkä ole vieläkään tehnyt sitä, ja sitten sinulla on todella kylmä. Jos alan tuntea itseni väsyneeksi, otan energiaa ja juon heti; se yleensä auttaa. On tärkeää toimia nopeasti, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.”
Kullamannenin sään odotetaan olevan kylmä, märkä ja ankea, mutta Heli on silti innoissaan päästessään kilpailemaan siellä ensimmäistä kertaa ja nauttimaan maisemista juostessaan. ”Minulla on ollut vaikea vuosi, ja toivon, että Kullamannen menee hyvin ja että siitä tulee menestystarina…”
Kuva Iines Rintaniemi
Miten se meni?
Aonach iloitsi voidessaan ilmoittaa, että Heli päätti vuoden 2023 Kullamannen 100 mailin kilpailun ajalla 25:09:58 ja sijoittui naisten sarjassa 20. sijalle. Onneksi olkoon!
Helin kilpailun jälkeiset kommentit: ”Olen iloinen, että kilpailu on takana ja voin kutsua itseäni Kullamannenin 100 mailin maaliin tulleeksi. Kilpailu oli vaikein, jonka olen koskaan juossut, mikä tekee menestyksestäni entistä merkityksellisemmän – lähes kolmasosa juoksijoista ei päässyt maaliin! Kilpailun aikana pidin kiinni suunnitelmastani ja pysyin keskittyneenä. Kamppailin useaan otteeseen, mutta pysyin luottavaisena ja luotin, että minulla oli tarvittavat eväät maaliin pääsemiseksi. Minulla oli niin hauskaa Ruotsissa. Toinen syy juhlaan on se, ettei edellisestä vammasta ollut merkkiäkään. On aika nauttia saavutuksesta, levätä hetken ja alkaa miettiä ensi vuoden haasteita.